Kuvat: Tea Leppänen

Viherrakenne Jaakkola Oy oli mukana katekokeessa, jonka Tea Leppänen Hämeen ammattikorkeakoulusta toteutti opinnäytetyönään. Työn tilasi Viheraluerakentajat ry. ja siinä olivat mukana Viherrakenne Jaakkolan lisäksi Hyvinkään tieluiska Oy, Schetelig Oy, Kaitos Oy, Tarhatuote Oy, EG Trading Oy ja Keski-Suomen Puutarha-apu Oy.

Rikkakasvien torjunta-aineita halutaan käyttää yhä vähemmän ja toisaalta viheralueiden hoidossa haetaan kustannussäästöjä. Katteita käytetään runsaasti, mutta niiden toimivuutta nimenomaan viherrakennuksessa ei ole tarpeeksi tutkittu. Mielipiteitä ja sitkeitä uskomuksia on ollut vuosikymmenten aikana runsaasti.

Katteen hyödyt

Viherrakennuksessa katteet lisätään heti rakennusvaiheessa. Näin uudet taimet ehtivät lähteä hyvin kasvuun, kun rikkakasvit eivät pääse juurtumaan. Nykyiset markkinoilla olevat katteet maatuvat parissa – kolmessa vuodessa, ja siihen mennessä ajatellaan kasvin kasvaneen riittävän isoksi pystyäkseen kilpailemaan rikkaruohojen kanssa.

Tea Leppänen muistutti tutkimuksessaan katteen muistakin hyödyistä: se päästää kastelu- ja sadeveden sekä ilmasta tiivistyvän kosteuden läpi ja säilyttää maan kosteana pitempään. Kaikki kasteluvesi imeytyy maahan eikä valu kovaa maanpintaa pitkin pois. Madot viihtyvät katteen alla olevassa pehmeässä ja kuohkeassa maassa parantaen sitä. Jos rikkakasveja ilmaantuu, ne on huomattavasti helpompi kitkeä pehmeästä maasta juurineen pois. Lisäksi orgaaninen kate maatuessaan vapauttaa ravinteita maaperään. Katteet suojaavat maaperää eroosiolta ja myös juuristoa vaurioilta, jos esimerkiksi kasvustojen lähellä kävellään.

Katteen on oltava oikeanlainen. Sen pitää ehdottomasti läpäistä vettä. Se ei saa olla liian paksu, jotta se ei häiritse maaperän ilmanvaihtoa. Paksu katekerros voi myös viivästyttää keväällä kasvuun lähtöä ja kukintaa. Jos katekerros taas on liian harva, katteen hyödyt ovat vähäisiä. Katteen alle jäävä alue täytyy aluksi kastella hyvin, jos maassa ei ole enää kevätkosteutta. Myös ympäristö ja halutut kasvit vaikuttavat katteen valintaan.

Tutkimus

Viherrakentamisessa käytetään tällä hetkellä kuorikatteita sekä erilaisia kankaita. Tämän tutkimuksen eloperäisiä katteita olivat kaakaohake, männyn- ja kuusenkuorikate sekä järviruokosilppu.

Kangaskatteina tutkimuksessa käytettiin kokonaan uudistuvista raaka-aineista valmistettua, kudottua maatuvaa Ökolys-katekangasta, maatuvaa Greenfix-kookoskuitumattoa sekä uusiutuvista materiaaleista tuulivoimalla valmistettua kutomatonta maatuvaa EG Weed UB -kangasta, jota ei peitetty.

Yhdistelmäkatteina käytettiin kemiallisista kuiduista lämpökäsittelyllä valmistettua Typar-kangasta peitettynä 6-12 mm:n sepelillä sekä epäorgaanisista materiaaleista valmistettua maatumatonta suodatinkangasta peitettynä samoin 6-12 mm:n sepelillä. Koe toteutettiin koe- ja verrokkiruuduilla. Kokeessa kerättiin tietoa materiaalien käyttöominaisuuksista, asennus- ja istutusajoista, rikkakasvien torjuntakyvystä ja kustannuksista.

Tulokset

Tutkimuksessa saadut tulokset vahvistivat, että katteita kannattaa käyttää istutuksilla. Tutut männyn- ja kuusenkuorikatteet menestyivät kokeessa hyvin sekä kokonaistaloudellisesti että ominaisuuksiensa puolesta. Maatuvien katteiden käyttö pidentää ja parantaa katteesta saatavia hyötyjä. Palakatteita on levitettävä n. 5 cm:n kerros, mutta toisaalta ne ovat kaikista katteista nopeimmin asennettavia.

Kokeet osoittivat, että yhdistelmäkatteet torjuvat parhaiten rikkakasveja ja niissä on siistein pinta. Yhdistelmäkatetta käyttämällä katekerrosta voidaan myös ohentaa. Yhdistelmäkatteen kustannukset ovat rakennusvaiheessa hieman muita kalliimpia, mutta niiden kustannussäästöt rikkaruohon torjunnassa kompensoivat rakennusajan kustannukset.